Miten Hakkaraiset ja valtava määrä muita suomalaisia voisikaan ajatella toisin? Heillekö on varattu EU:n korkeat virat ja globaali maailmanyhteisö? Heitäkö varten yliopistot ja korkeakoulutus on? Heidänkö lähtökohtansa ovat sellaiset, että he voisivat ymmärtää ja sietää erilaisuutta kulttuuritasolla? Heidän maailmansa on yhtä reaalinen ja oikea - heille. He eivät kaipaa maailmaansa muutoksia, eivätkä globaalia maailmankylää, jossa kaikki iloisesti keskustelevat fiksusti ja tiedostavasti - englanniksi totta kai! Lingua franca.
Pitäisikö heitä sitten sivistää? Opi perusasiat. Opettele lukemaan työläinen. Niinpä niin. Eliitti kieriskelee erinomaisuudessaan ja säälii tietämättömiä juntteja. Facebookin pistävä ironia onkin tarkoitettu uppoamaan vaan niihin, jotka tiedostavat hienot väistöt ja upean jalkatyön. Miekkailua sanan säilällä kirvestä heiluttavia barbaareja vastaan. Akateeminen eliitti päättää paeta maailmankyläänsä muiden fiksujen joukkoon. Ei niitä siellä ole. Ihmiset ovat kaikkialla samanlaisia ja siksi tiedostavan onkin nöyrryttävä ja ymmärrettävä, että maailma kehittyy pikku hiljaa. Harva ymmärtää, että suuret muutokset kestävät pikemminkin vuosisatoja, kuin vuosia. Kaiken pitäisi muuttua heti, vaikka ihmiset lähtevät täysin erilaisista lähtökohdista. Jopa Suomen kaltaisessa vauraassa demokratiassa.
Enkä minä kyllä allekirjoita kulttuurirelativismiakaan. On tuhoisaa todeta joka paikkaan, että kyllä toisen kulttuuri on niin arvokas, että sen erityispiirteet tulee säilyttää ympärillä olevista realiteeteista huolimatta. Jokainen on toimija toisen suhteen. Jokaisessa yhteisössä on sen rakennetta ylläpitävät perusarvot. Vaikka suomalaisuus on nykyään kovinkin lavea ilmaisu, on sillä silti merkittäviä ominaisuuksia, joita ei voi alistaa kaiken suhteellisuudelle. Näitä ovat mm. naisten ja lasten tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet ja sananvapaus. Näistä meidän ei vain yksinkertaisesti tarvitse luopua kenenkään kulttuurin omaperäisyyksien vuoksi. Jostain on maksettava, jos haluaa olla toimija täällä toisten suhteen. Se hintalappu on vielä kaiken lisäksi moraalisesti ja eettisesti kestävä.
Esimerkkinä voisin mainita musliminaisten omat uimavuorot. En pidä tällaista päätöstä mitenkään perusteltavana, sillä se alleviivaa naisten eriarvoista asemaa muslimiyhteisössä. Vaikka syy kuinka vieritettäisiin naisten niskoilla ja perusteltaisiin tätä naisten sopeutumisella tai omilla toiveilla, on perimmäinen syy kulttuurinen tapa eristää naiset. Miten me voimme hyväksyä perusperiaatteiden polkemista kulttuurirelativismin varjolla? Jos psoriaatikko häpeää ihoaan, hän voi pitää uimapukua uimahallissakin. Ei heille silti tarjota omia vuoroja, joilla alleviivattaisiin heidän stigmaansa. Naisen on saatava itse päättää, haluaako hän muiden naisten näkevän hänet alasti tai muiden miesten uimapuvussa. Jos ei, hän tekee itsenäisen valinnan.
Toinen esimerkki on sananvapaudesta. En pidä mitenkään perusteltuna nöyristelyämme Tanskan piirrosskandaalin edessä. Jos luovumme sananvapaudesta terrorin edessä, on tie kivinen ja pitkä. Petimme tanskalaiset rumasti. Jos emme tässäkään kykene pitämään perusoikeuksistamme kiinni, niin mitä niillä sitten tekee? Pidetäänkö niistä kiinni vain silloin, kun ne ovat proosallisia, korrekteja tai pikkuisen hyvällä tavalla anarkistisia?
Vaikka esimerkit koskevatkin molemmat suorasti ja epäsuorasti muslimeja, pitää muistaa, että näitä esimerkkejä saa irti vaikka mistä kanssakäymisestä erilaisuuden kanssa - ja varsinkin sisäisesti. Erilaisuutta on suomalaisuuden sisällä valtava määrä, eikä siinäkään tule sietää perusperiaatteiden rikkomista. Kaikkea muuta erilaisuutta tulee tukea, kannustaa ja niistä voi myös suuresti iloita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti