Miksi edelleen julkisuudessa saadaan kansalaisia sumuttaa vaatimalla sääntelyn heikentämistä ja vapaita rahoitusmarkkinoita? Ovatko kytkökset päättäjien ja rahoitusalan lobbaajien välillä niin voimakkaat, että kaikki yritykset säädellä tätä "fantastiljarditaloutta", kuten Timo Harakka sitä niin osuvasti kutsuu. Vai onko niin, että yhden totuuden globaalissa temppelissä voidaan julistaa vain yhtä mantraa - vapaata markkinataloutta?
Vitsit Neuvostoliitosta ovat kaikille tuttuja; yhden totuuden maassa kun miljoonien kuolema oli pelkkä tilasto ja se joka lopetti ensimmäisenä johtajien kokouksessa taputtamisen pääsihteerille sai kuulan kalloonsa. Tässä Neuvostoliittolaisessa globaalissa sumutuksessa nimeltään säätelemätön markkinatalous, ei ole edes kunnollisia soraääniä siellä, missä päätöksiä tehdään.
Finanssimarkkinoilla ei ole moraalia. Globaalilla suuryrityksellä ei ole yhteiskuntavastuuta. Miten on siis mahdollista, että me voimme kannattaa sekä moraalittomuutta, että vastuuttomuutta? Miksi minun pitäisi olla moraalinen tai vastuullinen, jos minua paljon suuremmat kokonaisuudet saavat tästä erivapauden? Raha nimittäin menee sinne, missä se kerää suurimmat tuotot. Eikä se ole mikään ihme, että raha pesii pienillä saarilla, paikoissa, joissa yhteiskuntaa ei käytännössä ole, tai sen pieni eliitti repii tästä fantastiljardien kasaumasta hyötynsä. Jos rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja yritysten veroparatiisihuijauksia ei hillitä, on tuho niin rumaa katseltavaa, että nekin, jotka kuvittelevat vartioitujen kartanoidensa suojassa siitä selviävänsä ovat valitettavan väärässä.
Talous sukeltaa OECD-maissa. Eikä loppua näy. Japanin velka 200% BKT:sta (onnekseen iso osa kotimaista)USA nousussa kohti sataa, perässä Irlanti, Kreikka - kohta Saksa. Länsi on kusessa. Samaan aikaan finanssimarkkinoiden ydintuhoissa nopeus vain kasvaa. Reaalitalouden ja finanssimarkkinoiden ero on jo niin suuri, että kukaan ei sitä kohta ymmärrä. Paperitalous johdannaisineen on yli 10-kertainen suhteessa reaalitalouteen. Jos tämä noin 600 biljoonaa jaettaisiin meille kaikille, jokainen omistaisi leikkirahaa - ilmaa, noin 100.000 euron edestä. Ei olisi köyhään kellään... leikisti. Mitä helvettiä? Kuka tätä leikkiä vetää? Miksi lapset saavat leikkiä ilman valvojaa?
2009 vakuutusyhtiö AIG Yhdysvalloissa teki ennätystappiot - 62 miljardia dollaria (viimeinen neljännes 2008). 2009 USA tuki AIG valtavalla summalla - 170 miljardia dollaria. Mitä teki AIG? Maksoi tästä hyvästä meiningistä 1,2 miljardin dollarin bonukset, joista johto kuittasi leijonanosan. Mikä on Glitnir? Glitnir ja Kaupthting ja Landisbank -nimiset islantilaispankit muuttivat Islannin riskirahastoksi - ja kusivat keikan. Lasku saarelaisille 330.000 euroa/nuppi.
Entä veronkierto? Maailman rikkaimpien ihmisten veroparatiisisijoituksista (arviolta 11,5 biljoonaa dollaria) voisi kerätä 255 miljardin dollarin verotulot - kaksi kertaa EU:n budjetin verran. Suomalaisten yritysten veronkierto, kikkailu ja harmaa talous syövät veropohjasta miljardeja vuosittain. Mitä järkeä on keskustella riittääkö rataverkon uudistukseen tai eläkkeiden maksuun rahaa, kun miljardit valuvat osakkeenomistajien taskuun Miamissa?
Olisiko jo aika herätä siihen, että maailman talousjärjestelmä kaipaa sääntelyä, eikä finanssivelhojen mielistelyä? Olisiko aika lopettaa ne Valtiovarainministeriön ja EK:n höyrypäiden jorinat siitä, että raha karkaa, jos me emme laske veroja ja mielistele markkinoita? Jo nyt Nokiasta kaikuneet puheet osoittavat, että tarpeen tullen Nokia lähtee kuin telkkä pöntöstä, jos Yhdysvaltain suuri markkina-alue niin vaatii. Siinä ei ole mitään tekemistä sillä, verottaako Suomi 22 vai 27 % - tai aivan mitä vaan tätä pääkonttoria.
Äärikapitalismi hyödyttää vain harvoja. Muut saavat tuntea sen nahoissaan. Miksi me alistumme muutaman yli-ihmisen tarpeille? Miksi emme säädä globaalia pörssiveroa? Miksi me emme verota nopean rahan liikettä? Miksi me sallimme veroparatiisit? Miksi annamme yrityksille mahdollisuuden veronkiertoon, emmekä vaadi läpinäkyvyyttä? Miksi me hyväksymme sen yhden totuuden, että globaali markkinatalous säätelisi itse itseään? Miksi me annamme kulutusjuhlan jatkua, vaikka resurssit ovat rajalliset ja jo nyt meille on osoitettu, että se johtaa totaaliseen umpikujaan? Miksi me annamme rahamme muutamalla harvalle ja samalla annamme julkisten palvelujemme rapautua? Miksi me annamme keskiluokan kadota tuloerojen kuiluun?
Miksi me uskomme illuusioon markkinatalouden kaikkivoipaisuudesta?
...Koska me olemme niin helvetin herkkäuskoisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti